torstai 22. toukokuuta 2014

Jatkanko vai enkö jatka, kas siinä pulma?!

Oon jo jonkun aikaa miettinyt, etttä mitä tää blogin pitäminen antaa mulle ja mitä muut saa tästä irti? Olenko mä aina ja ikuisesti vaan laihduttaja-maya niin kauan kun tätä blogia pidän. Mietin mitä lukija saa siitä, että lukee päivä toisensä jälkeen kuinka parsakaali maistuu ja treenit kulkee? Se on mulle normaali arkea. Kropassa tapahtuu muutoksia mutta tapahtuuko niin paljon, että lukija innostuuu aina vaan uudestaan katsomaan onko maha ohuempi kuin eilen tai minkä kokoinen hauis on tällä viikolla kun painokin on jo sivuseikka?


Tänään näytin tälle! Lörppäpaidat on mun juttu oli maha minkä kokonen vaan.

Mitä annettavaa mulla on lukijalle? Mulla ei periaatteessa ole mitään selkeää tavoitetta tai päämäärää. Haluan vain elää näin. Onko joku oikeesti kiinnostunut siitä kuinka monta kertaa viikossa käyn salilla tai millon mulla on herkkupäivä?

Oon muuten tän viikon ollut lomalla.
Loma alkoi Tallinnan reissulla ja sushia söin, tottakai!

Mä ymmärrän sen, kun on joku projekti, ihmisä kiinnostaa seurata miten tavoitteisiin päästään ja mitä matkalla tapahtuu. Silloin on kiva itsekkin seurata tarkemmin omaa kehitystä. Tää blogi on mulle ollut tosi tärkeä mutta nyt tuntuu, että mulla ei tosiaan ole mitään uutta annettavaa.

Täällä blogissa lukijoita tai ainakin klikkauksia päivittäin on aika paljon joten musta ois kiva kuulla mitä juuri sinä saat tästä blogista irti ja miksi sua kiinnostaa tänne tulla kenties uudestaan ja uudestaan? Onko se vain tapa johon olet tottunut vai saatko tästä jotakin mistä ammentaa omiin juttuhin jotain uutta tai hoksaat jotakin vanhaa uudelleen? MitäMitäMitä?

Motivaatio on hukassa tämän homman kanssa ja pahasti. Auttakaa mua ihan vähän ennen kuin teen päätöksen blogin tulevaisuuden suhteen!


Lomalainen on innostunut uudestaan sisustusjutuista!
Tosin wake-up valo ei parhaudestaan huolimatta ole sisustajan
silmään sopiva. Voisi myös hankkia uudet tyynyt sängyn päälle!
Mut uudet verhot ja päiväpeitto on <3

Ei mulla muuta tällä erää paitsi, että treenit kulkee ja parsa maistuu. Oon pyöräilly ja juossu portaitakin.

Auttakee ja kertokaa siis mikä teitä tänne blogiin ajaa? Mä viritän mietintämyssyn päähän asian tiimoilta!

(Mihinkään, en  kuitenkaan kertomattta katoa!)

Moikka!

17 kommenttia:

  1. Just kun mä liityin lukijaksi... samaa arkea se on ollut mullakin monta vuotta, vaikka välillä on joku projekti ja välillä ei. Itselle mä oon enempi kirjoitellut. Välillä pitänyt taukoa jos on tuntunut ettei oo mitään sanottavaa.
    sä oot kuitenkin tehnyt huiman työn ja varmasti monia kiinnostaa miten sä ylläpidät saavutettuja tuloksia. ÄLÄ LOPETA!!
    kyllä se punainen lanka löytyy, mutta mitään ei kannata väkipakolla tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jerita kommentista! Just tän takia mä haluan vähän tietää, että mitä mieltä siellä ruudun toisella puolella ollaan! Jos mun jorinat pääasiassa kiinnostaa niin en mä tätä raaski haudata ;)

      Poista
    2. Kyllä sä olet varmasti monelle motivaattorina omassa projektissaan. Kyllä mustakin tuntuu välillä, että niin jauhan sitä samaa aina vaan, mutta mitäs sitten, joku tykkää lukea ne jauhannatkin ;) ja voithan sä laajentaa kirjoittamista vaikka sisustusjutuista tai jostain mistä sä itse välität hitokseen. :)

      Poista
    3. Totta! Hyviä pointteja sulla! Kiitos isosti :D

      Poista
    4. Eipä kestä kiitellä, sitähän sää kysyit ;)

      Poista
  2. Voi Mira! Mä luen aina sun höpinät. Lukisin mitä vaan sä kirjoitatkin, koska mä tykkään susta. :) Oon seurannut sun blogia ties miten kauan, varmaan kohta kaksi vuotta tai jotain sinne päin. En oo varmaan koskaan jättänyt ainoatakaan postausta lukematta. Toki toivoisin, että et lopettaisi. Toisaalta ymmärrän senkin, että joskus vaan se motivaatio katoaa. Vähän itekkin taistelen sen kanssa tällä hetkellä, kun tarjolla on sitä samaa arkea vaan, eikä mitään uutta tunnu olevan annettavana. Vaikka itelleni kirjoitankin, niin tyhmältä se tuntuu itelle kertoa niitä samoja juttuja. :D Tuttuja ajatuksia siis ja ymmärrän kyllä. Silti toivoisin, että jäisit mua ilostuttamaan. Mä niin tykkään myötäelää sun jutuissa, en kovin monen muun kanssa olekaan samaan tapaan myötäelänyt. :') Miehellekin oon selittänyt sun mahajutut ja kaikki. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Heidi <3 On kyllä totta, että oot ihanasti eläny mukana tätä matkaa ja aina innoissani odotan, että josko sä kommentoisit jotain! Vaikka tosiaan minäkin itselleni kirjoitan mutta toivon tietenkin, että mulla on jotain annettavaa lukijalle joka tänne eksyy! Tässä onkin ajateltavaa! Hätiköityjä päätöksiä en silti tee :) Kiitos, että oot siellä!

      Poista
  3. Hei älä mee.....tai viet multa kaiken......
    Oikeesti mä ymmärrän tosi hyvin sun pointin.
    Mut mä rakastan sun päivityksiä ja mä ja monet muutkin saa vinkkejä sun tarinasta, ja aina hieman jotain uutta näkökulmaaa
    Se voi olla sun kuva tai resepti tai mikä vaan postaus....
    Varsinkin kuvat on ihania kun sä otat niitä paljon.
    Ja tietty mä en haluu, et sä katoat minnekään mun virtuaalielämästä !!!
    Siihen tulisi iso ikävä =)
    wb

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi! Mahtavaa palautetta. Noi kuvat on munkin suosikkeja ja niitä on kiva räpsiä :)
      Mahtihomma että mulla tosiaan on lukijan mielestä jotakin annettavaakin vielä!
      Ihana wanna bee <3

      Poista
  4. Kuuleppas Mira, sä et blogin pitämistä nyt lopeta:-) Seuraan sun blogia siksikin koska tykkään sun persoonasta. Älä ota ressiä, kirjoittelet silloin kun siltä tuntuu. Minäkii kirjotan jotain "jonninjoutavaa" enkä tiedä lukeeko edes kukaan mutta blogi tavallaan mun päiväkirja :-)

    http://projektiuusimina.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässähän sitä persoonaa riittää kerrakseen ;) Kiva, että jaksat tätä blogia lueskella :D

      Poista
  5. Täällä kans yks vakilukija! Tykkään lukea kuulumisia tavallisen ihmisen tavallisesta arjesta. Sellaiset tosi kaupalliset treeniblogit alkavat tulla korvista ulos, esitellään vaan sponsoroituna saatuja tuotteita, kaikilla samat Cocovit ja proteiinipatukat miljoonissa valokuvissa tai leivotaan jotain raakakakkuja ja ties mitä muka terveellistä. Tykkään just tästä aitoudesta, kun kirjoituksia kirjoitetaan harrastuksena eikä palkkatyönä, mukavampi lukea ja samaistua niin ylä- kuin alamäkiin elämäntaparemontin taipaleella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti sulla myös! Tässä on vapaus valita mitä kirjoittaa ja milloin kirjoittaa. Kukaan ei säätele sitä kuinka paljon mitäkin tuotetta milloinkin pitää markkinoida. Kiitos kommentista! Nää on kaikki tärkeitä <3

      Poista
  6. Komppaan edellisiä! Älä vaan lopeta; arjen kuulumisia on niin mukava lukea ja kuvia ihastella. Innostavaa, inspiroivaa ja antoisaa, tutuissa ympyröissä pyörivälle.

    Aurinkoista kesää ja hyviä treenejä!

    Sannuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva kuulla, että tää blogi ja kuvat on kaikkea mitä sanoit :) tuli tosi hyvä mieli! Kiitos <3

      Poista
  7. Good site you have here.. It's difficult to find high-quality writing like yours these days.
    I really appreciate people like you! Take care!!

    Here is my website: internet

    VastaaPoista