Nyt, jo aika pitkän aikaa nukahtaminen on ollut haasteellista. Uni ei meinaa tulla millään. Vaikka tuntuisi, että väsyttää niin unen tuleminen kestää. Eilen illalla pyörin kaksi tuntia. Sen aikaa minkä nukun niin nukun yleensä sitten suhteellisen hyvin. Jos en herää siihen, että molemmat kädet on ihan puuduksissa. Siinä sitten verenkierron palauttamiseksi aikani jumppailen käsiäni ja uni jatkuu jos jatkuu.
Pitäsi hierojalle mennä, jostain jumistahan tuo puutuminen kertoo.
Yleensä kaksi tai kolme iltaa tai yötä menee miten sattuu. Kolmantena tai neljäntenä iltana oon niin poikki, että nukahdan ilman mitään ongelmaa ja sitten alkaa sama ralli alusta.
Kun kello sitten aamulla yleensä soi siinä 5.30-6.30 ei ole mitään ongelmaa nousta sängystä ylös puuron keittoon. Onhan olo tietysti vähän tokkurainen mutta viimeistään siinä kohtaa kun istun autoon ja saan musiikit soimaan on olo mitä parhain. Siihen aikaanhan mä suuntaan jumppailemaan :)
Toi nukahtamisvamma on ärsyttävä ja kun sanotaan, ettei sinne sänkyyn saisi jäädä pyörimään ja ihmettelemään niin en mä jotenkin osaa alkaa touhuamaankaan mitään siihen aikaan tai ehkä jopa piristyisin lisää?!
Eikä homma taida pidemmän päälle toimia niin että nukkuu vaan muutaman tunnin yössä. Se lepo on kuitenkin aika merkittävä osa tätä ihmisen eloa.
Olisiko melatoniini tähän ratkaisu vai mikä?
.jpg)
Tänään jumppailin jalkoja, vähän keskeneräinen setti mutta tyhjää parempi kuitenkin. Illalla vielä pikku lenkille kaverin kanssa maailmaa parantamaan :)
 |
| Tänään on jo vähän väriäkin. Sävy sävyyn! (Pullo ei oo mun oma) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti