keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Mulla on solisluut :D

Selkä on aamusta asti ollut hyvällä tuulella. Joku kumma pikku epänormaali "tuntemus" muistuttaa siitä että ihan kunnossa se ei vielä ole mutta pystyn toimimaan lähes normaalisti. Syytä on siis olla iloinen :)

Tänään aamulla oli aerobisen tekemisen vuoro. Luistelukonetta (kavereiden kesken luikkari) 40 minuuttia! Voi sitä hien määrää. Tota vehjettä kun ei vaan voi verrata mihinkään tavalliseen crossariin. Luikkari on sellanen laite johon syntyy väistämättä viha-rakkaussuhde :)
Aamuhikoilujen aikana sieltä peilistä näkyi, että mulla saattaa jopa olla solisluut. Wau! Tervehdin niitä iloisesti koska emme ole ennen vielä tavanneet :D

Iltapäivällä Saaran kanssa selkäjumppaa. Saara vei ja mä vikisin, oli taas mukana uusia kivoja juttuja! Ne solisluut näkyi vieläkin ;)

Tän päivän salivaatetuksesta ei ole kuvatodisteita mutta siellä mä keikuin sellaisessa mustassa piukassa, hihattomassa "aluspaidassa". Piti muutaman kerran hengittää syvään että kehtasin se päällä julkisesti näyttäytyä mutta onnistuin ja tuskimpa kukaan oli kiinnostunut taaskaan mitä mulla oli päällä!

Mä kun olen ollut kovin vaakuuttunut siitä että mun ei ole aika vielä luopua ruokapäiväkirjan pidosta niin huomasin että enhän mä ole kirjannut ruokia reiluun viikkoon ollenkaan. Se on jäänyt ihan itsestään pois. Enkä mä osaa asiasta olla edes huolissani. Mulla on niin hyvä runko tossa ruokailussa että luotan aika hyvin siihen. Nyt on ilmeisesti sellainen kohta että on aika alkaa luottamaan itseensä ja valintoihinsa ihan rohkeasti vaan. Välillä varmaan tulee tehtyä tarkistuslaskelmia mutta nyt näin!

Toinen huomio on että riippuvuussuhteeni sykemittariin on hiipumassa. Nyt tehdään fiiliksellä ja omaa kroppaa kuunnellen tai ei aina koska Saara tietää välillä mua paremmin ;) . Tuntuu hyvälle ja näin jatketaan. Otetaan mittari mukaan joskus jos siltä tuntuu. Aika hieno homma tämäkin kun olen kuitenkin kuukausi tolkulla nukkunutkin se kello kädessä etten vaan vahingossa unohda sitä kotiin :)

Elämä tän projektin kanssa alkaa ajautumaan mukavasti sellaiseksi luonnolliseksi olemiseksi ilman liikaa kontrollointia.
Okei se vaaka, olen koukussa mutta mä oon saanut mun koutsilta luvan olla koukussa siihen koska mun maailma ei mene sekaisin sen puntarin päivittäin vaihtelevista luvuista. Suunta on oikea ja se selviää kun tilannetta tarkkailee pidemmän jakson ajalta.

Lopuksi vähän laatumusiikkia. Sopii aiheeseen ;)

Pumppaa, pumppaa!

2 kommenttia:

  1. Anteeks, mun on ihan pakko! MULLA alko soimaan vaan tää päässä :D Tiedän että sun huumori kestää ;)

    http://www.youtube.com/watch?v=PSd0aZ2ijTI

    Kouvolalaista laatukamaa :)

    VastaaPoista