tiistai 31. joulukuuta 2013

Vanhan kertausta.

Kulunut vuosi on ollut melkoista tunteiden vuoristorataa. Kaikenmaailman kriisejä ja ahdistuksia voikin liittyä siihen, että kroppa muuttuu ja uusi elämäntapa alkaakin olla jo normaalia elämää. Kuluneen vuoden loppupuolisko on kuitenkin ollut jo melko hyvä ja mielikin tasaisempi. Tämä joulun ajan herkuttelu tosin sai ison pyörän heittämään pahemman kerran mutta koska mulla on ulkoinen järjenääni joka pisti taas asiat oikeisiin mittasuhteisiin niin asiat rullaa pikkuhiljaa taas kun niiden kuuluukin.


Vähä väsyny vissiin :D

Mahaa riittää...

Muhkeaa...

Yllä olevat kuvat ei taida olla vuodelta 2013 mutta hyvänä muistutuksena siitä miltä sitä onkaan näyttänyt kun noissakin kuvissa kiloja oli jo reilusti lähtenyt.

Tässä kuvaa musta ja Saarasta. Ihan tän vuoden alkumetreiltä
jos oikein muistan tai paidasta päättelen ;)
Ihana Saara on ehdottomasti ollu tärkein tuki koko tän vuoden!
Kovasti ollaan tehty molemmat töitä ja ollaan molemmat matkalla
kohti omien elämiemme parasta kuntoa!
Kiitos rakas ystävä <3

Olin hankkinut ihan kunnon jumppavermeet alkuvuodesta..
Hetki sitten oli pakko kaivaa samat kamppeet ja laittaa päälle.
Jotakin on sittenkin taopahtunut ;)

Arkistoista löytyi myös tällainen mahakasa :D

Jotakin saman tyylistä kaivoin äsken päälleni ja huomaan sittenkin muutosta :)

Blondiksi muutuin muistaakseni toukokuussa.
melko pyöreät posket ;D

Tämä kuva on eiliseltä jalkajumpalta... kapeampi on naama.

Tänään... Kivat jenkkikset pursuaa mutta kattokaa jalkoja :D

On jaloillekkin jotain käynyt :)

Minä ennen ja nyt!

Mä olen saavuttanut huikeita tuloksia mutta kun on liian lähellä itseään niin muutosta ei meinaa aina muistaa ja huomata. Matkaa on vielä jäljellä mutta tuleeko tässä ikinä valmista?! Tarvitseeko ikinä olla valmista? Nyt on aika panostaa itseensä ja omaan hyvinvointiin entistä enemmän. Kokonaisvaltaisesti. Hiljaa hyvä tulee!


Mulla on jo lippu ensi vuoden kuumimpiin bileisiin <3

Uusi vuosi tulee olemaan kaikinpuolin erilainen kuin mikään ennen. Mulla on SE leikkaus. Se on varmaan päällimmäisenä ajatuksena. Se jännittää. Sitä odottaa malttamattomana. Kunhan leikkaus on ohi niin teen maailmakaikkeuden isoimman iso-maha postauksen. Kuvia on paljon ;)

Ihanaa vuoden vaihdetta kaikille <3

torstai 26. joulukuuta 2013

Hiukset hienosti?

Onhan se pian saatu tääkin päivä loppupuoliskolle. Heräsin aamulla vähän ennen seitsemää ja söin aamupalaa hitaasti, kun kerran oli aikaa. Mä olin kymmeneltä aamulla jo ihan tylsiintynyt ja päätinkin, että tänään en koko päivää kotona loju.

Äiti, miks sä laitat hiukset noin hienosti kun lähet salille?
Hmmm... mulla ja lapsella on vähän eri käsitys hienosti laitetuista hiuksista :D

Aikaa piti saada kulutettua vain neljään saakka. Silloin aukesi kuntosali :D Halusin päästä ihmisten ilmoille joten kuntosali oli paras valinta. Meinasin, että menen rauhakseen kevyen viikon vuoksi polkemaan ja katselemaan ympärilleni.


Välipalaa smoothie-härvelillä! Mustikkaa, rahkaa, mantelilastuja ja loraus maitoa :P
Tosta herkusta puolet kaatui matolle. Matto piti tietenkin pestä heti. Olihan tekemistä hetkeksi!

Päädyin kuitenkin pumppailemaan vähän hauis-ojentaja osastoa, koska pelkkä polkeminen on vähän tylsää! 
Aloitin jumppailut 10 minuutin porraskiipeilyllä <3 Lopuksi sitten puoli tuntia sitä ihanaa-kamalaa luikkaria!

Niin on sävy sävyyn kengät ja kepukka :D

Hihii!  Hikistä hommaa toi jumppailu!
Niin on tylsää, että innostuin ihan kuntosalin vessassa kuvailemaan hikinaamaa :D
Oikee tavan urpo ;)

Sit viel ajattelin pullistella ja ottaa haukka kuvan mut ei käsi pysyny
paikoillaan et oisin saanu ees tarkan kuvan. Olikohan se jumppa sittenkään
ihan kevyttä pumppailua ;)
Ja on muuten pulloa, pyyhettä ja puhelinmen kuorta samoissa väreissä!

Piristävän jumppailun jälkeen olikin jo taas ruoka-aika! Pilkoin ruoan kylkeen kokonaisen kurkun ni Ronja sanoi, että tavallisissa kodeissa yks kurkku kestää varmaan viikon ja meillä menee viisi kurkkua päivässä :D
Mikähän se sellanen tavallinen koti sen mielestä sit on?!


Mmmmm! Tossa on siis kokonainen kurkku,
näyttää vähältä määrältä :O
Ootteko maistanu tota stevia-ketsuppia?
On hyvää ja sitä pitää toisinaan sapuskan päälle töräyttää!

Tänään on ollu ihan kiltti eli siis normaali ruokapäivä, ei herkkuja eikä mitää ihmeellistä muutenkaan. Noi herneet tosin on sellaista mitä en normaalisti syö mutta olihan hyviä eikä niistä taida tuomiolle joutua muutenkaan :D

Huomenna on työpäivä ja koska tätä kevyttä jumppaviikkoa elellään yritän huomenna olla jumppailematta.
Sauna on taas täällä lämmin joten saunan kautta iltapuddingin kimppuun :P

HeiHei!

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Näin meillä...

Onhan syöminen toki kivaa mutta liikaa on liikaa. Mä oon niin täynnä! Eilen kunnostauduin ja ihan antaumuksella aamusta asti söin suklaata ja tietysti ihanaa punaiseen maitoon keitettyä riisipuuroa voisilmällä :P Välipalaksi vähän leipää, että jaksoi sitten odotella niitä varsinaisia ruokia. Ruoka syötiin neljän aikaan ja vielä yhdeksältä illalla olin ihan liikkumiskyvytön :O Jotakin pientä piti kuitenkin illalla vielä syödä...


Me vietettiin Ronjan kanssa joulua perinteiseen tapaa kaksistaan. Toisaalta on kiva kun ollaan keskenään niin saadaan itse päättää millon mitäkin tapahtuu vai tapahtuuko ollenkaan. Nyt kun meillä on sauna niin eilen oltiin löylyttelemässä kymmeneltä aamulla! Toki kaikki tutut lastenohjelmat pitää katsella telkkarista joka vuosi. 

Osa paketeista :D

Tänä vuonna keksin, että lahjoja saa avata yhden joka tunti tai sitten halutessaan saa säästä koko läjän iltaan saakka. Ronja availi omiaan kerran tunnissa ja silti vielä illallakin lahjoja oli niin paljon, että kerralla sai avata useamman :)
Mäkin sain muutaman lahjan mm. kivat uudet lakanat ja säärystimet. Ja toki itse aikoja sitten ostamani smoothie härveli. Kun en heti sitä ottanut silloin käyttöön niin päätiin säästä itselleni lahjaksi :D


Iltapalaksi voisi jonkun herkkulitkun pyöräyttää!

Mulle riittää ihan hyvin tollanen yhden päivän löhöily ja totaali irtiotto arjen kuvioista. Eilen siltikin pesin vähän pyykkiä ja ruuvailin koukkuja kattoon kun samallahan sitä touhuaa kun kotona kerran on. Töistä on kuitenkin kiva olla useampi päivä vapailla ;). Tänään oon ollu ihan levoton ja pyöriny ja miettiny mitäs tässä nyt oikeen alkais. Tän viikon oli tarkoitus olla kevyt/lepo viikko liikkunnasta. Lepoviikolla onneksi sellainen kevyt lenkkeily on ihan sallittua. Aineenvaihduntaa ylläpitävää liikuntaa, eiks niin?!

Syöttöporsas lenkkeilee :D



Tänään oon ihan hyvin syönyt. Aamulla eilisen riisipuuron jämät. Lounaaksi laatikoita yms. Välipalaksi vähän juustoja ja hedelmiä. Suklaata ja muita makeita ei tänään enää ole pystynyt syömään. Eikä uunissa juuri nyt paistuvat laatikot houkuttele yhtään joten mä syön jotain ihanan kevyttä ja raikasta. Huomenna sitten jo ihan normipöperöt ilman herkkuja. Vielä ennen vuodenvaihdetta on pieniä herkkuhetkiä tiedossa. Vuoden vaihteen jälkeen sitten täysin siisti meininki!


Nää kelpaa mulle tänään :P
Herkullisia pyhiä kaikille <3


sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Yksi ateria.

Kävin kurkkaamassa uuden kuntosalin tilat tänään ja voi ihme, että systeemit on todella hienot!
Porraskone oli aika mahtava. Kymmenen minuuttia kipusin kohti korkeuksia, hiki virtasi solkenaan :D Tehokasta!
Porukkaa oli paljon ihastelemassa ja testailemassa uusia juttuja joten kuvia ei tullut räpsittyä niitä sitten kun on vähemmän ruuhkaa. Salilla puuhailin tänään vähän sitä sun tätä. Tein jaloille muutamia liikkeitä, selälle paria eri liikettä, vähän hauista ja ojentajaa.
Salilla heilumisen jälkeen suunnattiin keskivartalojumpalle ja voin jo valmiiksi sanoa ettei jouluna tarvii paljon naureskella, sen verran kovaa meitä taas vietiin :D

Kotiin kun pääsin kuntosalin ja maharääkin jälkeen oli nälkä melkoinen. Kuinka paljon ihminen voikaan kerralla syödä?! Monien mielestä määrä on jäätävä, toisille taas ihan normimeininkiä...


Pikku annos keittoa, kurkkua ja tomaattia :P

Keitto:
100 g kanaa
30g pastaa
1 paprika
1 parsakaali
1 sipuli
sekalainen määrä sekalaisia mausteita

lisäksi:
1 kurkku
puoli rasiallista kirsikka tomaatteja

Ruokajuomaksi puoli litraa vettä

Maha tuli täyteen. Melkoisen mukavaa kun saa syödä paljon maukasta ruokaa :P 


Tämänhän olisi voinut syödä jälkkäriksi mutta säästän kuitenkin tiistaille :P
Saaralle suurkiitos hienosta piprusta <3
Koska huomenna on vapaata, eikä salille pääse ihan kuudelta voisi tänään yrittää valvoa ihan vähän normaalia pidempään ja vaikka telkkaria tuijotella. Ja syödä. Tiuhaan tahtia on saanut tänään syödä kun aamupäivän ruokavälit venyi sopimattoman pitkiksi. Onneksi syöminen on niin mukavaa, että sitä tekee oikein mielellään :D

Hyvä ruokahalua meille kaikille!

lauantai 21. joulukuuta 2013

Löysäilyä...

Nyt on paketit paketoitu. Nyt tarvii vaan syödä ne jouluruoat ni on joulu lusittu ;)

Ronja sai tänään välitodistuksen koulusta ja yllätti äipän huippuhyvillä numeroilla. Vaikeuksien kautta voittoon ;) Onneksi parannettavaakin vielä jäi kuitenkin!

Hyvän todistuksen kunniaksi käytiin herkkupullat syömässä. Hyviä tapoja siis opetan -> palkitsen syömisellä.
Oikeasti ne herkkuhetket kuuluu elämään eikä mitään "vahinkoa" päässyt käymään, luulisin ;)


Jos saa ysin käytösnumeroksi on varmasti ansainnut jotain näin makeaa :P

Mä olen ollut ihan mielettömän iloinen siitä, että köpökintut palautui toiminta kuntoon yllätys nopeasti "vain" kolmessa päivässä! Olisin siis voinut jo jumppailla koivet uudestaan, ihan mahtavaa jos sais viikkoon tungettua kaksi jalkajumppa päivää kohta jo! 

Puntarille pomppasin tänään myös. Edelleen näyttää 75 kg! Se on hienoa. Olen ottanut syömiset aikalailla löysin rantein. Saapahan lihakset energiaa ja jaksavat sitten kasvaa mukavasti :D Vaikka ruokailu on ollut vähän retuperällä osittain niin perusrunko on sama. Aamupala, lounas, väli- ja iltapala noudattaa turvallista kaavaa mutta sitä rentoilua tapahtuu tuossa iltapäivän aikana. Ei kuitenkaan joka päivä mutta useammin kuin kerran viikossa. Jumppailun suhteen ei kuitenkaan löysäillä eikä mistään motivaatio pulasta tai muusta olekkaan kysymys tässä.
Tänään sain herkutella äidin patojen äärellä ihanaa uunilohta, perunaa ja salaattia. Jälkkäriksi suklaata, melko runsaasti ja hyvää vaniljaista vaaleaa glögiä :P

En mää ikinä koskaa millonkaan mitään herrrrkkuja syö ;)

Viime vuonna en uskaltanut joulunajasta nauttia ollenkaan kun panikoin, että pilaan koko projektin jos herkuttelen. Olin määrännyt itselleni tietyn määrän mitä saan syödä ja pelkästään jouluaattona. Nyt siis otan huomattavasti rennommin koska tiedän, ettei tää maailma tai saavutetut tulokset tähän kaadu. Tästä rennosta vaiheesta saa kivasti kipinää kevät puoliskon tiukemmalle elämälle. Nyt jo, vaikka joulu ei ole edes ohi niin odotan sitä täysin siistittyä vaihetta isolla innolla!

Huomistakin odotan ihan hurjan paljon! Kuntosali on saanut uudet tilat, värit ja ilmeen. Paljon uusia laitteita on kuulemma saatu ja systeemit on hienot. Itse en ole vielä paikalla käynyt (ovet uudelle salille aukesi tänään) mutta huomenna pääsen ihastelemaan ja jumppailemaan. Joulu on siis oikeastaan jo etukäteen :D


Nyt tuttua ja turvallista iltapalaa ääntä kohti!

Ps. Ihanaa kun on vielä viisi vapaapäivää jäljellä ennen seuraavaa työvuoroa <3

tiistai 17. joulukuuta 2013

Köpökintut. Taas :D

Mä vihaan ja rakastan jalkajumppapäiviä. Vihaan koska köpökintut. Rakastan koska köpökintut ja kyykkäämisestä tuleva hyöty ja se ihana voittaja fiilis onnistuneesta suorituksesta <3

Eilen oli pitkästä aikaa oikein tehokas jalkapäivä. Siinä treenin loppupuoliskolla sanoin ihan ääneen, että huomenna ja ylihuomenna on köpökintut taas. Yöllä sitten heräsin siihen kun jalat vaan oli niin kipeet. Ajattelin siinä, että mä oon niin elossa, käänsin kylkeä ja jatkoin unia. Aamulla heräsin jo valmiiksi typerän näköinen hymy naamalla. Ei kipuu, ei hyötyy- ajatus mielessä vain :D




Tänään oli töissä jouluruokaa tarjolla kaupungin piikkiin. Söin hurjan kasan lanttu- ja porkkanalaatikkoa, rosollia, herneitä, vähän kalkkunaa (oli jotain kummallista puristejuttua, eikä ollenkaan mun makuun), jotakin joululeipääkin oli jota söin pari siivua. Kahvitauolla siivu maustekakkua sujahti sujuvasti ääntä kohti. NamNam! Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi mutta nyt mua närästää. Yöks. Mä en edes muistanut miten kamalalta närästäminen tuntuu. Ennen mua närästi joka päivä ja ihan koko ajan. On mulla ollu huono olla silloin :(
No, närästää tai ei niin kaikki maailman herkut huutelee mun nimeä. Nuo tuolla pöydällä joulua odottavat suklaarasiat ja ystävän asiakkaaltaan saamat valkosuklaacashewpähkinät. Ihan tässä joutuu taistelemaan kiusausta vastaan.
Kukaanhan ei mua kiellä noita syömästä mutta en halua syödä. Kaikille mieliteoille ei voi antaa periksi muuten käy köpelösti. Hui ja sitähän mä en halua!


Tällainen meillä on myös. On se hieno mutta ei kuitenkaan huutele.
Tai voisin mä noi karkit napsia tosta :P
On muuten Ronjan tekemä alusta loppuun!

Jospa herkut häipyy mielestä kun menen kohta saunaan joogailemaan köpökinttuihin vähän vetreyttä. Löylyveteen tipahtaa muutama tippa jompaa kumpaa tuoksua...


Tuike tuoksuu jouluisten mausteiden lisäksi aavistuksen appelsiinille
ja tuiske pehmeästi eucalyptukselle mausteiden lisäksi


Saunan jälkeen sitten annos ihanaa piparipuddingia ja iso kuppi teetä <3


Eikös muuten ole aika söpöset? Sain kuntosalin
pikkujoulupaketista nämä gainomaxin ja prodepatukan lisäksi :D

Nyt saunaan! Moiks :)

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Mittauksia.

Muistatteko kun kävin viimeksi InBody-  mittauksessa? Tässä kirjoituksessa olin kovin harmissani siitä, että lihasmassa oli pienentynyt. Mua harmitti niin kamalasti ne tulokset, että päätin silloin lopettaa sen hullun aerobisen hinkkaamisen joka välissä ja siirryin takaisin omiin treeneihin mutta pidin silti kiinni bikini challengen ruokavaliosta. Vähän myöhemmin lisäsin aamupalan ja lounaan välille pienen välipalan. Aloin siis palauttelemaan kroppaa takaisin mulle normaaleihin syömisiin. Tämähän käytännössä lopetti painon putomisen kokonaan ja jopa nosti painoa 1-1,5kg korkeammalle. Tämä painon nousu on väistämätöntä kun lopettaa tiukan (minkä tahansa) dieetin. Aamupaino on tyytyväisenä pysynyt 75kg:ssa pitkään. Siinähän keikkuu, kuitenkin puntarin lukemaa tärkeämpää on se mitä siinä kropassa tapahtuu. Vaikka paino pysyisi samassa tai jopa nousisi mutta kehon koostumus muuttuu toivottuun suuntaan niin ollaan oikealla tiellä.

Viime mittauksesta on kulunut kuukausi ja kuukauden aikana olen tehnyt töitä sen eteen eteen että suunta kääntyisi mun tavoitteita tukevaan suuntaan. Viimeiseen kuukauteen mahtuu yksi lepoviikko, pieniä herkkuhetkiä ja kovia treenejä. Jännitti melko lailla tänään hypätä mitattavaksi, koska toivoin vaan, että lihakset olisi lakannut pienemästä.
Tulokset oli iloisia tänään. Painoa oli 100g enemmän kuin viimeksi. Rasvaa oli palanut 300g ja lihasta tullut lisää, vähän mutta kuitenkin. Suunta on täydellinen. Vauhti on hidas mutta se ei mua haittaa koska tiedän sen, ettei mun tavoitteisiin päästä millään 10 viikon bikini dieeteillä. En missään nimessä moiti tota bikini challengea vaan uskon ,että se sopii jonkun ihmisen tavoitteisiin täydellisesti. Mulle tuo ei vaan sovi tai siis mun tavoitteisiin. Miksi ihmeessä haluaisin vetää maton omien jalkojeni alta kituuttamalla ja kuihduttamalla itseni kun se ei ole lähelläkään sitä mitä haluan?
Mä en ole missään hurjassa painonpudotuskilvassa mukana eikä mun tarvitse kenellekkään todistella kuinka nopeasti mun paino putoaa. Mun paino putoaisi nopeasti jos haluaisin. Mun ei myöskään tarvitse kenellekkään näyttää pystynkö noudattamaan jotain lappua. Kyllä mä tiedän ja pystyn jos haluan. Siitä melko hyvä todiste on nämä pudotetut -40 kg. Mä päätin ja mä onnistuin ;)


Jännä paikka toi
Kymen InBody

Paino on kuitenkin metka asia vaikka periaatteessa ei ole väliä mitä se puntari näyttää niin silti sen aina toivoisi näyttävän edellis kertaa vähemmän. En todellakaan aio ensi kesänä näyttää millekkään "bulkkipullerolle". Hitaasti mutta varmasti se painokin sieltä putoaa, vielä on kuitenkin sen verran liikakiloja tässä varressa, että se tulee puntarissakin näkymään.

Olen jo muutaman kerran ainakin ohimennen maininnut lähitulevaisuuden kuvioista. Pienillä miinuskaloreilla kohti tavoitetta. Nyt enemmän kuin mitään odotan mun uusia lappuja ja kuukauden päässä odottavaa uutta kehonkoostumus checkiä :)

Väistämättä ajatus ajautuu aina vaan useammin edessä häämöttävään leikkaukseen ja sen jälkeiseen olemukseen. Leikkauksen tarkka ajan kohta ei ole vieläkään selvillä mutta viimeistään maaliskuussa kuitenkin. Jännää!

Ei muutakun kovia treenejä...

...hyvässä seurassa...

...ja vähän joulufiilistelyitä niin hyvä tulee ;)

Nyt vähän tonttutouhuja ja kokkailua luvassa :)

perjantai 13. joulukuuta 2013

Mausteita.

Eipä ole sitten viime kerran ollut oikeen mitään kirjoiteltavaa mutta nyt juuri kun ruokaa laittelin tuli mieleen, kertoa, että alan ehkä uudestaan pikkuhiljaa syttymään kokkailulle. Mulle on tän projektin aikana toisinaan tullut sellainen olo, ettei ruoan laittaminen kiinnosta vähääkän ja olen päivästä toiseen popsinut riisit ja kanat kylmänä rehujen kera jostain eväskiposta, kotonakin.
Töissä on kätevä syödä ruoka kylmänä kun välillä se pari minuuttia (ruoan lämmittäminen) on liikaa olla pois siellä missä tarvitaan. Käytännön syistä siis töissä kylmää ruokaa...tosin välillä olisi mahdollisuus ja aikaakin töissä lämmitellä mutta koska koskaan et tiedä milloin se päivä on niin, helpompi näin.
Biksuilun takia ruoka-aineet oli kovin rajalliset ja siksi sen aikana ei innostanut alkaa mitään "kehittelemään" mutta nyt on ihana ajatella syövänsä kotona pöydän ääressä vastavalmistettua, lämmintä ruokaa pöydän ääressä. Vaikkei mitää karmeita kurmee pöperöitä mutta kuitenkin. 
Rakastan hyvää ruokaa ja syömistä joten miksi ei sitten kokkailisi. Ihanaa kun koti tulvii herkullisia tuoksuja :P

Meinasin tänään sosekeittoa mutta päädyin sattumia sisältävään keitokseen.
Tuon kaveriksi oli jättikasa "kylmiä" rehuja kulhossa!
Nam!

Ennen mä olin pizzamausteen suurkuluttaja, koska mikä muukaan sopi niin hyvin niihin mun iänikuisiin tomaattisoosseihin :D Toinen vakio oli poppamiehen chilimurska. Kunhan ruoka vaan oli tarpeeksi tulista ni hyvä oli!


HotHotHot!

Onhan se vaan niin että mausteilla saa melkoisen erimakuisia ruokia vaikka perusraaka-aineet on samoja päivästä toiseen. Ja kun se ruoka on lämmintä niin maut ja tuoksut huumaa pään...


Tässä on tän hetken suosikit...

Nämä on myös ahkerassa pyörityksessä.

Näistä tuo pasta-mauste on niin uusi tuttavuus ettei oikein mielipidettä siitä ole vielä.
Muut noista on hyviä mutta käytän harvemmin.

Näitä kulutan Ronjan ruokiin. Tyttö tykkää mut varsinkaan tuo american bbq
ei ole mun makuun sopiva.

Näiden lisäksi kuluu lusikkatolkulla ihan perus curry-maustetta, paprikajauhetta ja soijakastiketta. Ja sitruunamehu on hyvä olla olemassa, sitä lurahtelee niin kalan kuin kanankin joukkoon :P
Joku saattaa kummastella maustesekoitusten ja soijakastikkeen sisältämän suolan määrää. Itse en näe siinä ongelmaa koska syön pääosin puhdasta, suolatonta ruokaa niin mausteista tulevan suolalisä ei tee huonoa ollenkaan. Varmaankin silloin jos ruokavalio koostuisi lähes kokonaan eineksistä ja noutoruoasta voisi tilannetta miettiä uudelleen.

Ja ihan vakio on mun iltapala! Pudding! Siihen mä en vaan kyllästy. Tän hetken ehdoton makusuosikki on pipari. Ei liian piparin makuinen mutta sopivan mausteinen kuitenkin. Koostumuskin on muuttunut entistä pehmoisemmaksi :P 
Normaalisti syön puddingin marjaläjän kanssa mutta piprun kanssa marjat ei mielestäni sovi joten tämä menee ihan pelkiltään :D

Jaahas, olisin vielä halunnut lisätä kuvan mun piparipudding pussista. Sekä toki muutama jumppakuvakin olisi ollut laitettavana mutta blogger on sitä mieltä, ettei kuvia laiteta enempää. Kokeillaan huomenna sitten vaikkapa :)

Leppoisaa viikonloppua kaikille <3


lauantai 7. joulukuuta 2013

Tasapainoinen elämä...

Mitä se on mun mielestä?

Mun mielestä tasapainoista elämää voi elää monella tavalla. Riippuu toki jokaisen omista tavoitteista mikä kenellekkin on tasapainoa. Mun kohdalla tasapainosuus on sitä, että suurimman osan ajasta syön siististi hyvää ja puhdasta ruokaa. Sitä, että liikutan itseäni säännöllisesti. Tasapainoinen elämä tarkoittaa mulle hyvää mieltä ja oloa ilman turhia paineita.
Nykyään mun tavoite on tosiaan saada kropan koostumusta muuttumaan minulle oikeaan suuntaan eli saada läskin tilalle lihasta. Kuten olen tätä samaa jo jonkun aikaa jauhanut niin tämän tavoitteen eteen teen töitä pienillä miinuskaloreilla ja jumppaan ahkerasti. Mitään varsinaista painotavoitetta en kuitenkaan itselleni enää aseta vaan nyt peili, vaatteet ja oma fiilis on se mittari.




Viime aikoina olen myös miettinyt sitä miten ihmiset suhtautuu tai kommentoi muutosta. Jutustelin ystävän kanssa aiheesta. Silloin kun olin laihtunut n. 20 kg ja ihmiset alkoivat huomata muutoksen oli noloa ottaa palautetta vastaan, asia jotenkin hävetti. Hieman myöhemmin aloin oppia ottamaan kiitosta ja kehuja vastaan. Vielä myöhemmin olin ylpeä saavutuksestani ja ryhti koheni kummasti kun joku antoi positiivista palautetta muutoksesta. Nytkin olen toki iloinen kommenteista ja palautteesta mutta erilailla. Tuntuu, että suurin muutos on tehty jo ja niiden kehujen aika on ohi. Pikkuhiljaa sitä on oppinut elämään tämän uuden kropan kanssa joka toki kokee muutosta koko ajan. Tämä olomuoto on arkipäivää ja kehut taas tuntuvat välillä jo kiusallisilta. Enkö halua enää muistella vanhaa minää? Vanha minä kulkee mukana koko loppuelämän, ilman entistä minua ei olisi nykyistä mua.
Jos tapaan tänään tai ensi kesänä uuden ihmisen haluanko, että mun "meriitti" on se kuinka paljon olen laihtunut vai haluanko tehdä vaikutuksen tällaisena kun nyt olen?
Mun mielestä tasapainoiseen elämään tarvitaa myös kohdallani se sopu entisen ja uuden minän välille.
En halua antaa sellaista vaikutelmaa, että olisin kiittämätön ja vähät välittäisin palautteesta tai etten arvostaisi omaa työtäni. Todellakin välitän ja arvostan enkä edelleenkään vaihtaisi päivääkään pois näistä vuosista. Mä olen oppinut tosi paljon itsestäni tän projektin aikana. Olen myös tutustunut moniin uusiin ihmisiin joista osasta on tullut hyvin tärkeitä ystäviä. Harmikseni on myös osa vanhoista ystävistäni on jäänyt taka-alalle syystä tai toisesta.




Tasapainoinen elämä on sitä, että ravinto, lepo, liikunta, perhe, työt, ystävät, ilot, surut, menneisyys ja tulevaisuus on sulassa sovussa keskenään. En tarkoita sitä, että elämä yhtä suurta high lightia koko ajan vaan sitä, että voin olla ja elää tyytyväisenä omiin valintoihin.
Ja eikös se niin mene, että kehitys loppuu tyytyväisyyteen?! Sen takia en voi olla "liian" tyytyväinen koska haluan kehittyä ja oppia koko ajan lisää. Matka jatkukoon!

Jokaisella on mahdollisuus tasapainoiseen ja onnelliseen elämään. Ne avaimet on juurikin sinun omissa käsissäsi <3




Leipomuksia!

Eilen olikin kiva päivä kun mun ihana pikkuveli tuli perheineen kylään <3
Liian harvoin nähdään vaikka välissä ei ole kuin n. 130km! Huisketta ja hulinaa riitti kun pieniä ihmisiä juoksenteli ympäri meidän kotia :)
Ajattelin, että jotain hyvää olisi kiva tarjota harvinaisille vieraille ja päädyin leipomaan suolaista ja makeaa :D

Tomaatti-sipuli-fetapiirakka :P

Suklaa-valkosuklaa muffinsseja :P

Ja kyllä maistoin molempia ja oli hyviä makuja. Ensin ajattelin että olen tiukka ja en syö mitään mutta kysymys kuului miksi en söisi? En keksinyt mitään "kunnon" syytä joten söin. Eikä harmita edes :) Illalla saunoin ja katselin itsenäisyyspäivän vastaanottoa hetken aikaa. Saunan jälkeen nautiskelin coca-cola zeroa puoli litraa :)


Eilinen aamupala näytti ja maistui tutulle ja turvalliselle <3

Jaksaapa taas jumpata ja syödä siististi kun on vähän antanut kropalle polttoainetta ;)

Kuinka kivaa että vielä tämänkin päivän jälkeen on yksi vapaapäivä jäljellä!